3. osa: Suunnitelmiin tuli muutos

Jatkoa tulikin jo nyt.. :P MUTTA tämä joululoma on lopuillaan, joten jatkoa taitaapi tulla sitten tämän osan jälkeen harvemmin. Ei nyt masennuta vaan siirrytään osan pariin! :D

Tattadaa! Perijäksi poksahti Chiara. Muilla näytti olevan tärkeämpää puhuttavaa kuin sivusuun mennyt perijänpaikka.. No, mutta onneksi Chiara on iloinen. :}

Eric ja Dafre tallustelivat omille tonteilleen ja oman elämän pariin. Chiara esitti surullista heidän puolestaan, mutta salaa iloitsi, koska hänhän sai koko potin!

Tällaiseen taloon muutettiin aloittamaan opiskeluelämä.

Pinkistä siniseksi! Jättiruusutatuointi käytiin poistamassa ja tilalle tuli ihoa ahterista. :P

Chiara piti heti pikkuiset bileet bestiksensä kanssa. Aika outoa tanssia täytyypi sanoa. O_O

Pipopäinen frendi lähti ja Chiara sai nauttia ensimmäistä kertaa elämässään rauhallisesta illasta omat ajatukset ja pari saippuakuplaa seuranaan.

Chiara uhrasi hieman rauhallista aikaansa lopputyölle. Chiaran pääaine oli suomeksi varmaan teatterijoku. (Peli englanniks..) Chiara ei saanut mitään aikaiseksi, joten päätti vaihtaa kanavaa chattailun pariin. Sieltä hän löysikin mukavan pojan.. ;)

Ja hän on tässä! Mitch Indie. Persoonallisuutta ulkonäössä on paljon, mikä on plussaa. ;>

Iltapäivän tunnit kuluivat ujon flirtin ja jonkinnäköisen keskustelun merkeissä.

Chiara ajatteli illalla pelkästään Mitchiä. Aivan kuin maailmassa ei olisi ollut muuta.

"Ou nou.."

Chiara oli täysin unohtanut ensimmäisen luennon. Chiara heräsi liian myöhään ja tietty myöhästyi. "No, mitä väliä. Yks luento sinne tai tänne. Ei äiti pahastu noin pienistä, koska ei itse käynyt edes peruskoulua. Mitäs tässä.." Chiara ajatteli rauhoittaen itseään.

Chiara valmistautui uuteen päivään vaihtaen ajatuksensa jälleen Mitchiin. Chiara pesi iloisena hampaansa ja otti herkkuautomaatista hieman aamiaista.

Alakerrassa Chiaraa odotti ylidramaattinen näky varustettuna pakaroilla. "Nyt helefete ulos täältä!" Chiara sai sanottua rauhoituttuaan järkytykseltä.

Chiara oli aivan varma, että talossa kummitteli pakaramiehen jäljiltä, joten nainen lähti virvoittamaan mieltään musiikin parissa. Kyllähän siinä tienasi muutaman pennosen. :)

Chiara uskaltautui kotiin illemmalla ja päätti rentoutua joogan avulla. Tältä tytöltä taitaa luonnistua kaikki muu paitsi se OPISKELU, jonka takia yliopistolle tultiin. :/

Harrastusten kanssa meni koko valoisa päiväaika, joten Chiaran täytyi tehdä esseensä yön pimeydessä kummittelevan pakaramiehen seurassa. "Miks en voi olla pelkkä lamppu. Ei tarttis tehä muuta kuin tehdä välillä joku kemiallinen reaktio, jotta palaisi. Vai miten se meni.." Chiara mietti kirjoittaen esseetään.

Maia ja Adam kävivät välillä tervehtimässä. (Maia on siis tossa vasemmalla, mutta hattu bugitti pahasti, joten kuva tuli näin alhaalta. :D)

Kun vanhemmat lähtivät perusvisiitiltänsä kotiin, Chiara kutsui ihastuksensa kyläilemään. Sitten sitä suukoteltiin. <3

"Mitä, jos muuttaisit tänne mun kanssa? En oikein haluis asuu enää yksin täällä, ku täällä kummittelee se pakar..." Chiara kyseli. "Mikä?" Mitch hieman säikähti. "Ei mikään. Se oli vitsi.." Chiara yritti selittää, koska tajusi vihdoin, että oli ihan mielenvikanen pakaramiestensä kanssa. "No, mutta mitäs sanot siitä muutosta?"

No, Mitch sanoi, että jep, ja niin he muuttivat saman katon alle. Mitchistä räjähti (hyvät nää verbit..) pinkkipää. Sanoisin, että todella mukavan näköinen. :D

Mitch piti kavereilleen kunnon biletysbileet. Jotkut taisivat tulla jo aika huonoon kuntoon ihan ensimmäisillä minuuteilla.

Chiaraa ei biletykset kiinnostaneet tällä kertaa vaan opiskelu (vihdoin ja viimein!) "Hei, hani, tuu mukaan!" Mitch yritti saada myös Chiaraa juhlatuulelle.

Siinä samassa sisälle juoksi poikien liikkamaikka: "Nyt miljoona punnerrusta, kännikalat!" Vanhus riehusi. "Joo, oota nyt. Täytyy käydä nopeasti tuolla..." Mitch keksi kikan ja juosta kiiruhti keittiöön piiloon.

Vanhus oli niin puolisokea, ettei löytänyt keittiössä pileskeviä opiskelijoita. Ei edes vielä silloin, kun sieltä kuului kunnon pamaus yhden kännikalan suusta.

Chiara läpäisi ensimmäisen vuotensa kiitettävin arvosanoin.

Muodonmuutos! Talvi tuli kuin.. talvi, joten villapaidat ylle.

Chiara ja Mitch olivat jo aivan in lav. "Mä oon valmis tekemään mitä tahansa, jotta mä vaan saan pitää sut." Chiara oli aivan rakkaudesta sekaisin. "Niin minäkin. Mua ei enää kiinnosta opiskelu. Tai ei oo kyllä koskaan kiinnostanukkaa. Lähetää hiivattiin täältä." Mitch ehdotti.

Siinä samassa Mitch kosi rakastaan. "Voi kyllä! Lähetään heti huomenaamulla. Kai tästä opiskelusta on ollu jo jotain hyötyä. Ja vaikkei oliskaa ollu niin ei mun vanhempia haittaa tän lopettaminen. Lähetään kotiin jatkamaan sukua!" Chiara innostui.

Viimeistä aamiaistaan tehdessä Chiara mietti vielä tekikö hän oikein; oliko oikein kuunnella sydäntään vai järkeä? Mutta sitten hän muisti äitinsä, joka oli kuunnellut sydäntään, ja Chiara vakuuttui valinnastaan. Hän toivoi Mitchin kanssa samanlaista kaiken kestävää avioliittoa kuin Maialla ja Adamilla on.

"It's time to go." Mitch hymyili. "Mennään kävellen. Haluun vielä käydä muistelemassa vuoden tapahtumia yliopistolla." Chiara sanoi.

"Heeiih.. Mä.. Mä en jaksa enäääh.." Mitch läähätti jo parin metrin päässä asunnolta. "Kyl sä jaksat. Ei täs oo ku parikymmentä kilsaa Austeniin." Chiara kertoi tsekatessaan karttaa. "MÄ KUOLEN.." Mitch sai hermoromahduksen.

Tähän väliin pikkuinen päivitys talosta. ;)

Mitch ei ollut jaksanut kävellä Austeniin asti vaan oli jäänyt sukulaistensa luo yliopiston liepeille tankkaamaan voimiaan takaisin pariksi tunniksi ja jatkaisi sitten matkaa taksilla Chiaran luokse. Chiara saapui myöhään illalla vasta kotiinsa. "Mitä helefeteä teille on tapahtunu ja tälle talolle? Ihan kuin olis tullu 2000-luvulta kivikaudelle." Chiara oli ihan järkyttynyt.

Perheen vanhempi pariskunta oli vanhettunut huomattavasti. No, onhan ne edelleen yhtä hurmaavan näkösiä. ;>

Vanhemmat olivat todella ilahtuneita Chiaran tulosta. "Kiva, kun tulit, mutta me mennään nyt yöpuulle." Adam ilmoitti. Joo, näköjään tosi ilahtuneita..

Vanhukset heräsivät ovikellon pirinään. "Kuka samperin aasin aivo tähän aikaan ovia soittelee? Kello on jo seitsemän illalla. Voivoivoivoi..." Adam voivotteli sängystään. "Rauhotuhan, papparaiseni. Käyn vilkasemassa alhaalla." Maia ilmoitti.

"Vai, että sillä lailla. Chiara, kukas tämä herra mahtaapi olla?" Maia tuli utelemaan Chiaralta Mitchin arvoitusta.

"Joo eli täs on mun kihlattu Mitch.." Chiara esitteli miestänsä mutsilleen. "Mitä?! Kihlattu jo nyt vaikka ei edes olla tultu kotiin esittelemään koko miestä. Nyt Chiara tuut tonne keittiön puolelle ja kerrot koko jutun!" Maia rähisi. "Ei nyt, mamma, me lähetään Mitchin kanssa treffeille. Nähää." Chiara tarttui Mitchiä kädestä ja he marssivat ulos.

Mitch ja Chiara lähtivät ihan minne vaan, kunhan pääsivät pois Maian kysyvän katseen alta. He kävivät syömässä ja pelasivat biljardia monta tuntia.

Maia ja Adam eivät saaneet enää unta vaan odottivat lapsukaisia kotiin. Maia lopulta alkoi innostua Chiaran kihlauksesta ja ajatteli, että kohtahan pidetään häät! Maia rupesi heti ompelemaan. Kukaan ei kyllä tiedä mitä eikä tuo kangaskaan kyllä näytä mitenkään hurmaavalta. :s

Nuori pari jätti biljardin. He halailivat toisiaan kotipihalla lopun yöstä. "Tosta tulee kohta sellanen poliisiauto ja siellä on sulle suloisempaa suloisempi yllätys.." Mitch kuiskasi Chiaran korvaan.

Chiara kiiruhti poliisiautolle ja sieltä hänelle annettiin söpöliini kisumisu. Se oli naaras nimeltään Manteli. :>

Manteli sai entisestä lastenhuoneesta ikioman huoneen. <3

Adam siirsi maalaustelineensä Mantelin huoneeseen pitääkseen seuraa pikkuiselle. Adamille muistui mieleen se aika, kun Chiara piti seuraa pikkuiselle siskolleen maalaillen pikkuisena tyttönä tässä samassa huoneessa. Adam odotti salaa pikkuisia lapsenlapsia..

Saapui hääpäivän aamu. Maian ompelutyöstä oli syntynyt Chiaralle alusvaatteet. "Nää tuntuu tosi epämukavilta.. Voisiks mä vaihtaa nää?" Chiara kysyi äidiltään hieman arasti. "Mitä?! Kuules nyt, tyttö! Minä tein niitä monta yötä putkeen ja tuo on kiitos siitä! Kuule, minulle ei kukaan lähettänyt edes kukkia, kun avioiduin eikä minulla ollut äitiä apuna häiden valmistelussa. Jos haluat, että hääsi onnistuvat, pidät suusi kiinni siihen asti kunnes tulee vuoro sanoa 'tahdon'." Maia raivostui suunnattomasti.

Chiaran yllätti suuri nälkä juuri ennen vihkimistä. Ruokailun jälkeen vatsassa väänsi todella pahasti. Ehkäpä Chiaraa alkoi jo hieman jännittää.

Siinä samassa Manteli pamahti aikuiseksi. Todella kaunis kissa. Uih. :>

"Sori, kun tuli sellainen tunteiden purkaus tuossa aikaisemmin.. Nyt on sinun päiväsi ja saat tietenkin päättää kaikesta itse." Maia yritti pyydellä anteeksi. "Ei se mitään, mamma. Nautitaan nyt vaan tästä päivästä." Chiara hymyili äidilleen.